Tieteidentalo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

Aika 26.10.2007 kello 13:30
 

13:30 Seminaarin avaus

• Elina Castren, Demla ry:n puheenjohtaja
• Demlan ja TOHAVin Turkki-projekti
  • Ville Punto, Demla ry, hallituksen jäsen/Turkki-vastaava
  • Hatice Ödemis, TOHAV, projektikoordinaattori

14:15 Torture, Turkey and impunity

• Selim Okcuoglu, TOHAVin perustajajäsen, asianajaja

15:00 Keskustelua ja kysymyksiä.

• Selim Okcuoglu, TOHAVin perustajajäsen, asianajaja
• Ozcan Kilic, TOHAVin perustajajäsen, asianajaja

Turkkilaisen TOHAV-säätiön vierailu Suomessa 24.-31.10.2007

Turkkilaisen TOHAV-säätiön perustajiin kuuluva asianajaja Selim Okcuoglu ja säätiön projektikoordinaattori Hatice Ödemis kävivät Suomessa Demlan vieraana lokakuun lopussa. Vierailun ohjelmassa oli tapaaminen Eduskunnan ihmisoikeusryhmän sekä Ulkoasiainministeriön EU:n laajentumisyksikön ja ihmisoikeuspolitiikan yksikön kanssa. Lisäksi TOHAVlaiset tapasivat muun muassa Ulkomaalaisviraston edustajia kertoen Turkin tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta turvapaikkahakemuksia ratkaiseville tarkastajille.

Vierailun päätapahtumana oli kuitenkin seminaari yhdessä OYY:n kanssa Tieteidentalolla 26.10.2007. Seminaarissa Hatice Ödemis kertoi TOHAVin toiminnasta ja kidutuksen estämiseen pyrkivästä projektista. Asianajaja Selim Okcuoglu kertoi Turkin tämän hetkisestä tilanteesta liittyen EU-jäsenyysprosessiin, kidutuksen ilmenemiseen ja kidutukseen liittyvään rankaisemattomuuteen. Seminaarissa oli myös varattu runsaasti aikaa keskustelulle ja kysymyksille, joita seminaariyleisö esitti kiitettävästi.

Okcuoglun mukaan Turkki otti merkittäviä edistysaskeleita vuoden 1999 jälkeen, kun EU antoi Helsingin kokouksessaan Turkille jäsenyyshakijan statuksen. Kun jäsenneuvottelut viimein aloitettiin vuonna 2005, Turkin lainsäädäntö uudistukset kuitenkin taantuivat ja jo tehdyissä lakireformeissa otettiin taka-askelia, kun lainsäädännön parannuksia muutettiin jälleen ihmisoikeusloukkausten estämisen kannalta huonompaan suuntaan.

Okcuoglun mukaan kidutuksen kieltäminen lailla ei ole riittävää. Pääasiallisen este kidutuksen poistamiselle Turkissa on sen rankaisemattomuus, johon vaikuttavat useat rikoslakiin ja rikosprosessilakeihin otetut säännökset. Keskeisin ongelma kiduttajaa vastaan ajettavassa oikeudenkäynnissä on syytetyn löytäminen. Kidutettu ei useinkaan pääse näkemään kiduttajansa kasvoja, mikä estää kiduttajan tunnistamisen, jos kidutettu edes uskaltaa tehdä syyttäjälle tutkintapyynnön kidutuksestaan. Kiduttajan tunnistamiseksi kidutetulle näytetään poliisivirkamiesten valokuvia, joista hänen pitäisi kyetä tunnistamaan kiduttajansa. Kidutetuille usein myös jo alun alkaen annetaan se mielikuva, että syytteen nostaminen on turhaa ja heitä painostetaan luopumaan rikosprosessista. Kiduttajien esimiehille on myös lainsäädännössä taattu syytesuoja, joka estää kidutuksen estämisestä vastuussa olevan virkamiehen saamisen syytteeseen. Mikäli syytetty löydetään ja prosessi saadaan liikkeelle, on se monista prosessuaalisista syistä hidas ja tehoton. Tuomioistuin käsittely saattaa lopulta päättyä siihen, että tuomitsemiselle tai tuomion täytäntöönpanolle säädetty vanhentumisaika on jo kulunut umpeen.

Viimeisten kuuden kuukauden aikana TOHAVin lakiapua on hakenut 70 henkeä, näistä 65 % on miehiä ja 35 % naisia. Hakijoista 48 henkeä on ollut kurditaustaisia, mutta kidutuksen kohteeksi on joutunut myös ulkomaalaisia. Okcuoglu kertoi tapauksesta, jossa Istanbulissa Beyoglun poliisiasemalla oli kuollut nigerialainen mies, jonka epäillään kuolleen kidutuksen uhrina. Yksittäiset ihmisoikeusaktivistit keräsivät ensin rahaa ruumiin toimittamiseksi Nigeriaan, mutta viranomaiset kielsivät tämän. Myöhemmin viranomaiset kuitenkin lähettivät itse ruumiin Nigeriaan.

Okcuoglun mukaan kiduttajaa vastaan ajettavassa oikeusprosessissa sen alkuvaihe on vaikein. Mikäli epäilty todella löytyy, alkaa kuitenkin pitkä ja vaikea prosessi. Jos tutkinta aloitetaan, syyttäjä tekee lisätutkimuksia. Tutkinnassa verrataan vammojen ja kidutuskeinojen yhteensopivuutta. Usein epäillyksi joutuvat poliisit väittävät vammojen olevan itse aiheutettuja, niiden syntyneen kidutetun yrittäessä paeta tai vastustaessa poliisia.

Usein syytetyt poliisit myös eivät saavu oikeudenkäyntiin tai kuulusteluihin. Kidutuksesta epäiltyä ei yleensä vangita tai edes pidätetä virantoimituksesta tutkinnan ajaksi. Yleensä kidutusepäilyn kohteeksi joutuneet siirretään virantoimitukseen toiselle paikkakunnalle. Eräs oikeudenkäyntiin saapumattomuuden syy onkin, että epäilty poliisi on virantoimituksessa eikä tämän vuoksi pääse paikalle. Nämä ongelmat siis tulevat Okcuoglun mukaan esiin siinä tapauksessa, että pitäviä todisteita on löytynyt. Normaalitapauksessa tutkinta ei edes etene vaiheeseen, jossa epäilty kiduttaja ylipäänsä kutsutaan kuultavaksi asiasta. Turkissa kidutuksesta epäilty poliisi myös saa työnantajansa kustantaman asianajajan, joita yhdellä epäillyllä voi valtion kustannuksella myös olla samanaikaisesti useita.

Merkittävänä parannuksena tilanteeseen Okcuoglu pitäisi YK:n kidutuksen vastaisen lisäpöytäkirjan ratifiointia Turkissa, koska se velvoittaisi Turkin luomaan kansallisen valvontamekanismin, joka mahdollistaisi ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit poliisivankiloihin. Lisäpöytäkirja myös velvoittaisi Turkin sallimaan ennalta ilmoittamattomat kansainväliset tarkastuskäynnit. Turkki on allekirjoittanut kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan 14.9.2006, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä. Yksi TOHAVin projektin painopistealueista onkin painostaa Turkin valtio ratifioimaan lisäpöytäkirja. Tätä teemaa koskee myös TOHAVin Istanbulissa tammikuussa järjestämä seminaari, johon Demla lähettää 10 hengen lakimiesdelegaation Suomesta.

Seminaarin jälkeen Demla järjesti yhdessä PAND-Taitelijat rauhan puolesta ry:n kanssa Turkki-juhlat PANDin tiloissa Saint Denisin kolhoosissa. Juhlassa oli tarjolla turkkilaista ruokaa, turkkilaista ja kurdilaista musiikkia ja tanssia, johon juhlijat osallistuivat innokkaasti. Kuvia seminaarista ja juhlista löytyy näiltä sivuilta.

Seminaarin jälkeen viikonloppuna avulias yhdistyksemme jäsen vei TOHAVlaiset mökilleen sienimetsään. Kokemus oli eksoottinen Istanbulin miljoonakaupungin sykkeessä asuville ystävillemme, jotka olivat erityisen mielissään päästessään suomalaisen metsän rauhaan.

Seuraavalla viikolla ohjelmassa olivat vierailut Ulkoasiainministeriössä, Ulkomaalaisvirastossa ja Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS). Ulkoasiainministeriön ja Ulkomaalaisviraston vierailut keskittyivät lähinnä tiedon jakamiseen Turkin ihmisoikeustilanteesta. Molemmissa tapaamisissa virkamiehet olivat hyvin kiinnostuneita TOHAVin toiminnasta ja heidän arvioistaan Turkin ihmisoikeustilanteesta.

Ulkoministeriössä keskustelut keskittyivät lähinnä Turkin EU-jäsenyysprosessiin. TOHAVlaiset toivat erityisesti esiin Turkin valtion taktiikkaa, jolla he hyvin mielellään allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia, mutta lykkäävät niiden kansallista ratifiointia mahdollisimman pitkälle. Ulkoasiainministeriössä oltiin erityisen kiinnostuneita Turkin uuden hallituksen asennoitumisesta EU-prosessiin. TOHAVilaiset kertoivat Turkin hallituksen, joka vuonna 2002 julisti sitoutuneisuuttaan EU-prosessiin, nyttemmin nostaneen kädet pystyyn; he eivät kykene muuttamaan Turkin realiteetteja. Eräs keskeinen este Turkin EU-uudistuksissa on Turkin armeijan vastustus lakireformeille. Käytännössä armeijan vaikutus hallitukseen toimii niin, että armeija julkaisee internetsivuillaan tiedotteen, joka hallituksen tulisi ottaa huomioon. Aikanaan Turkin rikoslain 301 artiklan, jonka perusteella myös nobel-voittaja Orhan Pamukia ja viime tammikuussa murhattua Hrant Dinkiä syytettiin ”turkkilaisuuden halventamisesta”, muuttaminen peruutettiin nimenomaisesti armeijan painostuksen vuoksi.

Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä keskustelut liittyivät lähinnä TOHAVin mahdollisuuksiin hakea rahoitusta projekteilleen vuodelle 2008, kun EU:n komissio hallintonsa uudelleen järjestelyiden vuoksi on keskeyttänyt íhmisoikeus- ja demokratiahankkeiden rahoittamisen vuoden ajaksi. KIOSissa kerrottiin, että koska myös heidän myöntämänsä tuki tulee Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista, ei KIOSista voi hakea tukea hankkeille, joita Ulkoasiainministeriö jo rahoittaa. Varmuutta ei ollut siitä, koskeeko tämä nimenomaisesti vain samaa projektia vai samaa hakijaa. Lisäksi KIOSista kerrottiin, että Turkki ei tällä hetkellä kuulu heidän painopistealueisiinsa, vaikka ovatkin rahoittaneet hankkeita myös Turkissa. Hakemuksen jättäminen kuitenkin todettiin järkeväksi, koska KIOSin rahoittamat hankkeet Turkissa ovat päättymässä lähiaikoina.

Matkansa päätteeksi TOHAVlaiset esittivät suuren kiitoksensa Demlalle tuesta ja toivoivat yhteistyön jatkuvan tiiviinä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden hankkeista keskusteltiin ja päätettiin palata niihin viimeistään tammikuun seminaarimatkan yhteydessä. TOHAVlaiset lähtivät kotimatkalle hieman huolestuneina juuri ennen matkan alkua ja matkan aikanakin Turkissa sattuneiden tapahtumien vuoksi. TOHAVin asianajajista Ozcan Kilic joutui peruuttamaan Suomeen tulonsa vain pari päivää ennen matkan alkua, koska hänen edustamansa turkkilaiset sanomalehdet olivat joutuneet poliisiratsioiden ja yksittäisten ihmisten hyökkäysten kohteeksi.

Kehitys Turkissa näyttääkin aivan viime aikoina menneen huonompaan suuntaan. Keskeisenä asiaan vaikuttavana tekijänä on ollut Turkin armeijan halu tehdä hyökkäyksiä Irakin puolelle siellä olevien kurdikapinallisten asemiin. Turkin parlamentti antoi armeijalle valtuuden tehdä operaatioita viikko TOHAVlaisten kotiin paluun jälkeen 7.11.2007. Armeijan suunnitelmat ovat viimeaikoina heijastuneet koko Turkin yhteiskuntaan kurdivihamielisiä asenteina ja saanut aikaan väkivaltaisia hyökkäyksiä yksittäisiä kurdeja ja heidän kauppaliikkeitään tai ravintoloitaan vastaan. TOHAVlaisten mukaan tämä kehitys on täysin uutta Turkissa ja se on aiheuttanut erityistä huolta ja hämmennystä myös TOHAVin keskuudessa.

Huolimatta Turkin viimeaikaisesta kehityksestä ja etenkin sen vuoksi Demlan Turkki-projekti jatkuu. Ystävämme Turkissa jatkavat työtään kidutuksen estämiseksi ja Demla järjestää tammikuussa seminaarimatkan Istanbuliin. Matkalle mahtuu vielä, joten mikäli olet kiinnostunut matkasta, voit ottaa yhteyttä Demlan Turkki-vastaavaan (ville.punto[a]welho.com). Voit myös lahjoittaa Demlan Turkki-hankkeelle. Keräystili: 800016-71346337 (keräyslupa: Etelä-Suomen lääninhallitus, OKU 2068 A/5.10.2007)