Ajankohtaista

 Historia

 Yhteystiedot

 Liity jäseneksi

 Kesäseminaari

 Oikeusmurhaprojekti

 Naisten Linja

 Turkki-projekti

 Ei iskua Irakiin

 OIKEUS-lehti

 

Tiedote 27.10.2006

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry huolissaan Turkin ihmisoikeustilanteesta.


Demlan 23-henkinen delegaatio teki tutustumismatkan Istanbuliin 18.-22.10.2006. Matkalla tapasimme ihmisoikeusloukkausten uhreja avustavan TOHAV-järjestön edustajia, Turkin Amnestyn suomalaisen toiminnanjohtajan Ville Forsmanin sekä naisten tukikeskus Sahmaranin perustajia.

Keskusteluidemme perusteella ilmeni, että Turkin ihmisoikeustilanne ei ole oleellisesti parantunut EU-jäsenyysneuvotteluista huolimatta. Turkissa vaikuttaa kuitenkin olevan toiveikkuutta sen suhteen, että EU-jäsenneuvottelujen myötä säädetyt lukuisat uudet lait myös käytännössä tulisivat sovellettavaksi ja ihmisoikeusolot maassa myös tosiasiallisesti paranisivat.

Erityisen heikko asema Turkissa on naisilla ja lapsilla. Esimerkiksi avioero on usein tosiasiallisesti mahdoton naisille, joilla ei yleensä ole minkäänlaista sosiaaliturvaa perheen ulkopuolella. Naisen asema on käytännössä riippuvainen hänen sosiaalisesta ja koulutustaustastaan sekä asuinpaikastaan. Etenkin maaseudulla naisten kohtelu perustuu vanhoillisiin perinteisiin, jotka seuraavat heitä kaupunkiin muutettaessa. Edelleenkin avioliittoja sovitaan vanhempien kesken. Demlalle kerrottiin tapauksesta, jossa nuori nainen oli surmannut itsensä tultuaan naitetuksi miehelle, jolla oli jo kaksi vaimoa. Naiset kärsivät väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä, johon viranomaiset suhtautuvat välinpitämättömästi ja syyllistyvät siihen itsekin. Myös katulapset ovat vaarassa joutua viranomaisten väkivallan uhriksi. Kunniamurhia tapahtuu edelleen. Niiden tekijöiksi valitaan alaikäisiä poikia, jotka saavat lievän rangaistuksen ja palattuaan vankilasta saavat sankarin vastaanoton. Maassa on julkisissa laitoksissa, mm. yliopistoissa, uskonnollisten tunnusmerkkien, kuten huivien, käyttökielto. Sen voimaantultua 90-luvun lopulla joutuivat tuhannet naisopiskelijat keskeyttämään opintonsa. Kieltoa kierretään mm. käyttämällä omat hiukset peittävää peruukkia.

Kurdien asema on vaikea. Kurdit eivät saa opetusta omalla kielellään ja kurdialueen koulujen virkoihin nimitetään vastavalmistuneita opettajia. Opetuksessa ei oteta huomioon, etteivät koulunsa aloittavat lapset ymmärrä turkinkielistä opettajaansa. Maassa ei ole merkittävää kunnallista itsehallintoa, vaan keskushallinto osoittaa määrärahat eri puolille maata, jolloin vähemmistöjen asuttamat alueet kärsivät. Kurdit eivät voi antaa lapsilleen kurdinkielisiä nimiä: kurdien nimet, joissa perinteisesti esiintyy turkin kielestä puuttuvat kirjaimet W, Q ja X, eivät kelpaa väestörekisteriin. Kuitenkin muita kieliä edustavissa vierasperäisissä nimissä esiintyvinä edellä mainittuja kirjaimia nimikäytännössä sallitaan, joten kyseessä on selvästi tiettyä kansanryhmää syrjivä käytäntö.

Maan turvallisuusviranomaiset toimivat omavaltaisesti. Meille kerrottiin tapauksesta, jossa sivulliset ottivat kiinni käsikranaatti-iskun tekijän, joka apureineen paljastui armeijan tiedustelu-upseeriksi. Pidätyksen jälkeen pääesikunnan varakomentaja asettui lehdistötilaisuudessa tukemaan ko. upseeria. Paikallinen syyttäjä pyysi armeijan syyttäjiä selvittämään varakomentajan osuuden käsikranaatti-iskuun. Selvittämisen sijaan ko. syyttäjä erotettiin kolmen päivän kuluttua.


Poliisit puuttuvat herkästi mielenosoituksiin ja mm. naistenpäivän mielenosoitus hajotettiin väkivaltaisesti. Poliisia on vaikea syyttää väkivaltaisuudesta. Viranomaisilla on velvollisuus viedä pidätetty tutkittavaksi valtion oikeuslääketieteelliselle klinikalle, joissa lääkärin tutkimukset tehdään usein poliisiviranomaisen läsnä ollessa. Kidutusvammat toteavan lääkärinlausunnon saaminen on vaikeaa. Suureksi ongelmaksi viime vuosina on tullut poliisilaitosten ulkopuolella tapahtuva kidutus. Tällöin kiinniotettuja ei kirjata viranomaisrekistereihin ja viranomaisten syytteeseen saaminen entisestään vaikeutuu. TOHAVin kidutettujen kuntoutuskeskuksessa oli vierailumme aikana hoidossa 75 kidutuksen ja muun väkivallan uhria.

Demlan matkaohjelma herätti myös poikkeuksellista kiinnostusta Istanbulissa. Neljä tuntemattomaksi jäänyttä henkilöä lähestyivät delegaation osallistujia kyselleen matkan tarkoitusta ja ohjelmaa. Kyseisillä henkilöillä oli selvästi etukäteen hankittua tietoa matkan osallistujista ja tarkoituksesta, joten ryhmän jäsenten aikaisempien kokemuksien perusteella voidaan olettaa heidän edustaneen paikallista turvallisuuspoliisia.



Lisätietoa:

  • Demlan Turkkiprojektista vastaava Ville Punto puh. 050 5201730
  • Demla ry:n puheenjohtaja Elina Sarelius puh. 050 3640502
  • Kansanedustaja Tuija Brax puh. 050 5113115