Ajankohtaista

 Historia

 Yhteystiedot

 Liity jäseneksi

 Kesäseminaari

 Oikeusmurhaprojekti

 Naisten Linja

 Turkki-projekti

 Ei iskua Irakiin

 OIKEUS-lehti

 Kansisivulle

 

Oikeuspoliittinen yhdistys DEMLA ry:n vuosikokouksessa 24.4.2006 hyväksyttiin seuraava julkilausuma:

EDUSKUNNAN HYVÄKSYTTÄVÄ LAKI YLEISESTÄ ARMAHDUKSESTA!

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry. on huolissaan viime vuosien kriminaalipoliittisen linjan ja hallituksen tuottavuusohjelman välisestä ristiriidasta. Kriminaalipoliittinen linja on johtanut rangaistuskäytännön ankaroitumiseen ja vankiloiden täyttymiseen sellaiseen määrään, johon oikeusministeriöllä ei näytä enää olevan varaa. Vangeista ei pystytä huolehtimaan asianmukaisesti, sillä vartijoiden ja muun henkilökunnan palkkaukseen ei ole pystytty kohdentamaan riittävästi varoja.

Suljetuissa laitoksissa oli 1.1.2006 3.040 vankia, vaikka niissä on paikkoja vain 2.519 vangille. Ylipaikoilla oli siis 521 vankia. Lisäksi avolaitoksissa oli vuoden alussa 843 vankia. Kokonaisvankiluku 1.1.2006 oli 3.883 vankia. Vuosituhannen alussa vankeja oli 2.800.

OTT Tapio Lappi-Seppälän tutkimuksen* mukaan rangaistuskäytännön ankaroituminen on vuosien 1998 – 2004 välisenä aikana tuonut kymmenien miljoonien eurojen lisälaskun. Vankiluvun pysyessä nykyisellä tasolla kustannusnousu jää pysyväksi. Luvassa on suuria lisäkustannuksia jos vankimäärä vielä nousee.

Demla r.y. ehdottaa tilanteen ratkaisemista yleisellä armahduksella. Vankimäärä tulee alentaa sille tasolle, johon vankilat ja henkilökuntamäärä on mitoitettu ja mihin valtiolla on varaa. Poliittisten päättäjien tulee ratkaista se miten armahdus kohdennetaan eri vankiryhmiin: koskeeko se kaikkia vai ainoastaan tiettyjä ryhmiä.

Vankiloiden jatkuva lisäresurssitarve on nykyisen talouspolitiikan vallitessa toteutettava oikeusministeriön muusta toiminnasta supistamalla. Demla ry. on huolissaan ns. tuottavuusohjelman soveltamisesta oikeusministeriön hallinnonalalla, jossa kuitenkin tuotetaan perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin perustuvia palveluita, joissa säästäminen vääjäämättä vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen maassamme.

Suomessa on käytetty yleistä armahdusta aiemminkin. Tuorein laki on vuodelta 1967, jolloin säädettiin armahduksesta Suomen 50-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi (L 10.11.1967/477). Tuolloin armahdus oli 1/6 tuomitusta vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistus puolitettiin.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Sitä tulee jälleen juhlistaa armahtamalla vankiloissa oleva ylimiehitys.

Lisätietoja: hallituksen jäsen, tutkija Heini Kainulainen puh. 050-3578812

* Lappi-Seppälä, Tapio: Rangaistuskäytännön hinta, Rikosoikeudellisia kirjoituksia VIII Raimo Lahdelle 12.1.2006 omistettu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja n:o 268