Ajankohtaista

 Historia

 Yhteystiedot

 Liity jäseneksi

 Kesäseminaari

 Oikeusmurhaprojekti

 Naisten Linja

 Turkki-projekti

 Ei iskua Irakiin

 OIKEUS-lehti

 

Suomalaisten kansainvälisen oikeuden tutkijoiden yhteinen Irak-kannanotto

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan 20.3. antaman lausunnon mukaan 'Suomi pitää valitettavana, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat ryhtyneet sotilaallisiin toimiin Irakia vastaan. Voimankäyttö ilman turvallisuusneuvoston nimenomaista valtuutusta ei ole hyväksyttävää'. lausunto ei ota selkeää kantaa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toimien laillisuuteen. Asia on nykyisten kansainvälisoikeudellisten normien puitteissa kuitenkin yksiselitteinen.

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja kieltää voimankäytön kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Näistä ensimmäinen on turvallisuusneuvoston voimatoimet oikeuttava päätöslauselma, joka voidaan hyväksyä rauhan rikkomisen uhan, rauhan rikkomisen tai hyökkäysteon seurauksena. Mikään tähänastisista Irakia koskevista päätöslauselmista ei oikeuta tämänhetkisiä voimatoimia, mukaan lukien usein mainittu päätöslauselma 1441.

Toisen poikkeuksen muodostaa YK:n peruskirjan mukainen erillinen tai kollektiivinen itsepuolustus vastauksena aseelliseen hyökkäykseen. Yhdysvallat on esittänyt syyskuun 11. päivän 2001 terroristi-iskujen muodostaneen tällaisen hyökkäyksen. Argumentti ei oikeuta nykyisiä sotatoimia, sillä - vaikka iskut määriteltäisiin aseelliseksi hyökkäykseksi, mikä on kiistanalaista - mikään ei ole osoittanut Irakin olleen tekojen takana.

Yhdysvallat käyttää sotatoimiensa oikeutuksena ennakoivaa itsepuolustusta: sotatoimet esitetään välttämättöminä, jotta vihollisen mahdollinen hyökkäys voidaan estää. Tällaiselle ennakoivan itsepuolustuksen käsitteelle ei kuitenkaan löydy tänä päivänä tukea kansainvälisestä oikeudesta.

Yhdysvaltain sotatoimet ovat vailla kansainvälisen oikeuden oikeutusta. Sota on laiton ja uhkaa kansainvälistä oikeusjärjestystä.

Jan Klabbers Martti Koskenniemi Tuomas Kuokkanen ja 11 tutkijaa Helsingin yliopiston Erik Castrén instituutista.

Kari Hakapää Lapin yliopistosta

Ari-Matti Nuutila ja kolme tutkijaa Turun yliopistosta

Martin Scheinin ja Markku Suksi sekä 9 tutkijaa Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista

Riikka Koskenmäki, The Graduate Institute of International Studies, Geneve