Demlassa nähdään, että Suomen perinteisesti vahva oikeusvaltio tarvitsee huoltoa, jotta se kestää yhä vaikeammassa kansainvälisessä tilanteessa.

Ehdotuksemme oikeusvaltion korjaamiseksi:

1. PERUSOIKEUSKONTROLLIA JA TUOMIOISTUINTEN ITSENÄISYYTTÄ VAHVISTETTAVA

Tällä hetkellä tuomioistuimet voivat jättää soveltamatta tavallista lakia perustuslain vastaisena vain, jos ristiriita on ilmeinen. Tämä rajoitus on poistettava, jotta tuomioistuimet voivat tehokkaammin suojella perustuslakia ja perus- ja ihmisoikeuksia. Muutos vahvistaisi oikeusvaltioperiaatetta ja turvaisi paremmin yksilön oikeuksia. Perustuslainmukaisuuden etukäteiskontrollointi perustuslakivaliokunnassa ja tuomioistuinten rajattu jälkivalvonta eivät enää riitä turvaamaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettyjen lakien perustuslainmukaisuutta eivätkä sitä, ettei poikkeuslailla säädettäisi sellaisista perus- ja ihmisoikeuksista poikkeamisesta, joista poikkeaminen ei valtiosääntöperiaatteiden mukaan ole mahdollista.

Korkeimpien oikeuksien jäsenten määrästä sekä tuomareiden eläkeiästä pitää säätää perustuslaissa. Samalla valtakunnansyyttäjän ja ylimpien laillisuusvalvojien riippumattomuutta on vahvistettava.

2. OIKEUSTURVA ETUSIJALLA, EI ASKELIA KOHTI POLIISIVALTIOTA

Poliisille on viime vuosina annettu paljon uusia toimivaltuuksia erityisesti liittyen salaisiin tiedonhankintakeinoihin. Kehitys ei ole ongelmatonta, koska lisääntyneet toimivaltuudet voivat johtaa myös väärinkäytöksiin. Poliisille ei tule lisätä enää uusia perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksista ilman, että niihin liitetään vahva ja uskottava tuomioistuinkontrolli. Passirekisterin biometristen tietojen käyttö rikostutkinnassa on peruttava. Näin estetään yksityisyyden suojan suhteeton kaventuminen.

3. ULKOMAALAISTEN HENKILÖIDEN ASEMA KUNTOON

Turvapaikka-asioissa on kyse yksilön kannalta poikkeuksellisen merkittävistä hallintopäätöksistä, jotka koskevat hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Turvapaikka-asioiden oikeussuojakeinot on palautettava muiden hallintoasioiden tasolle. Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa oleva käännytyslaki tulee kumota.

Hyvinvointialueille on palautettava lakisääteinen velvollisuus tarjota täysi-ikäisille paperittomille henkilöille välttämätöntä ei-kiireistä hoitoa. Perhe-elämän turvaamiseksi tulee perheenyhdistämistä hankaloittavat viimeaikaiset lakimuutokset kumota ja perheenyhdistämistä helpottaa.

4. TIETEESEEN PERUSTUVAA KRIMINAALIPOLITIIKKAA

Suomi on erkaantumassa humaanista, rationaalisesta ja tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvasta kriminaalipolitiikasta. Rikoslakia on uudistettava niin, että keskiössä olisi tuomittujen kuntouttaminen takaisin siviilielämään. Sakon muuntorangaistuksesta ja alaikäisten vankien määrää lisäävistä uudistuksista tulee luopua ja jo tehdyt uudistukset perua. Nuorisorikollisuutta tulee torjua sosiaalipolitiikan keinoin perheitä, lastensuojelua ja oppilaitoksia tukemalla sekä suosimalla valvontarangaistuksia vankeusrangaistusten sijaan.

5. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIA KOSKEVAA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA PARANNETTAVA

Lainsäädännön vaikutusten arviointi on nykyisellään puutteellista ja hajanaista eikä arvioinnissa huomioida riittävästi eri lakeihin tehtävien muutosten yhteisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin. Hallitusten tulisi antaa lakiesityksensä eduskunnan, valiokuntien ja lainsäädännön arviointineuvoston ja kansalaisyhteiskunnan käsiteltäväksi temaattisina kokonaisuuksina, niin että muutosten yhteisvaikutuksista on mahdollista tehdä etukäteistä vaikutusarviointia.

Lainsäädännön vaikutusten arviointi on tehtävä kokonaisvaltaisesti kattaen myös tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja lapsivaikutukset. Kuulemisopasta on päivitettävä mahdollistamaan kansalaisyhteiskunnan entistä vahvempi osallistuminen lainvalmisteluun ja nykyistä käytäntöä pidemmät lausuntoajat etenkin laajoihin lakihankkeisiin, joilla voi olla merkittäviä seurauksia yhteiskunnalle tai sen osille.

6. OIKEUS ELINKELPOISEEN YMPÄRISTÖÖN TURVATTAVA

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhkia sekä nykyisten että tulevien sukupolvien perus- ja ihmisoikeuksille. Tarpeellisia toimia ilmastolailla asetettujen hiilineutraaliustavoitteiden tai YK:n biodiversiteettisopimuksessa (CBD) asetetun luontokadon pysäyttämistavoitteen saavuttamiseksi ei ole toistaiseksi tehty. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähden esimerkiksi liikenteen päästöt ja maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöille laskevat liian hitaasti. Lisäksi metsien tarjoaman nielu ja elintila uhanalaisille lajeille on pienentynyt. Maankäyttösektoriin, erityisesti metsiin, on kohdistettava sellaisia sääntelytoimia, joilla nämä tavoitteet voidaan laaja-alaisen tieteellisen tiedon valossa saavuttaa.

7. IHMISOIKEUSPERUSTAISTA ULKOPOLITIIKKAA

Suomen on osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi kaikkialla, missä Suomen toimilla voi olla vaikutusta. Suomen on torjuttava osassa EU:n jäsenmaista tapahtunutta huolestuttavaa oikeusvaltion heikentymistä. Suomen on pidettävä kiinni sitä, että EU:n varojen käyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomen on lopetettava asevienti- ja tuonti valtioihin, joita on syytä epäillä hyökkäysrikoksesta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan tai joukkotuhonnasta. Kaikki asejärjestelmähankinnat Israelista on peruttava, eikä asevientilupia Israeliin tule myöntää. Suomen on myös edistettävä EU-Israel assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, sekä pakkotteita joukkotuhontaan kytköksillä oleville yksilöille ja yhteisöille. Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen ja noudattamisen tulee olla EU:n kauppa- ja kumppanuuspolitiikan edellytys.