Demla ry:n lausunto Suomen kahdeksennasta määräaikaisraportista taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta
Johdanto:
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien Suomen kahdeksatta määräaikaisraporttia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Yhdistyksemme lausuu seuraavaa:
Artikla 1:
Yhdistyksemme suhtautuu positiivisesti siihen, että Suomi on uudistanut saamelaiskäräjälakia saamelaisten poliittisen itsemäärämisoikeuden parantamiseksi. Samalla huomautamme, että Suomi ei ole vieläkään ratifioinut alkuperäiskansojen oikeudet takaavaa ILO 169 -sopimusta, joka turvaisi saamelaisten maa- ja vesioikeudet. Kehotamme Suomea ratifioimaan sopimuksen.
Artikla 2:
Ottaen huomioon erityisesti artiklan 2. kohdan syrjimättömyyskiellosta yhdistyksemme pitää huolestuttavana Suomen suunnitelmia eriyttää maahanmuuttaneiden sosiaaliturva kansalaisten sosiaaliturvasta. Kotihoidontuen saamisen edellytykseksi asetettu kolmen vuoden asumisaika molempien vanhempien osalta sekä työmarkkina- sekä toimeentulotuen korvaaminen ehdollisella kotoutumistuella olisivat yhdistyksemme näkökulmasta perustuslain ja TSS-sopimuksen artiklan 2.2 vastaisia. Kehotamme Suomea pidättäytymään näiden toimenpiteiden valmistelusta.
Artikla 3:
Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu yhdistyksemme näkökulmasta suhteellisen hyvin Suomessa, mutta tehtävää riittää. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 naisen euro vastasi 84 senttiä miehiin nähden. Tämän artiklan näkökulmasta kehotamme Suomea puuttumaan sopivin keinoin tähän ongelmaan työmarkkinoilla.
Artikla 4:
Ks. kommenttimme liittyen artiklaan 2.
Artikla 5:
-
Artikla 6:
-
Artikla 7:
Liittyen tämän artiklan osaan a, ks. kommenttimme liityen artiklaan 3. Yleisesti Suomessa työperäinen hyväksikäyttö erityisesti ulkomaisen työvoiman kohdalla on ollut kasvava ongelma. Oikeusministeriön vuonna 2025 laatiman työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamista koskevan työryhmämietinnön mukaan tietyillä aloilla ulkomaista työvoiman hyväksikäyttöä ilmenee esimerkiksi työehtoihin liittyvien väärinkäytösten ja alipalkkauksen muodossa. Mietinnön mukaan kiskonnantapaista syrjintää ja ihmiskauppaa koskevien esitutkintapyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien. Hyväksikäyttöä kuitenkin ilmoitetaan edelleen todennäköisesti vähemmän kuin mitä sitä ilmenee. Tällä hetkellä hyväksikäyttöä ilmenee etenkin siivous-, rakennus-, hoiva- ja puutarha- ja maanviljelysalalla.
Toinen yleistyvä hyväksikäytön muoto on työsuhteen naamioiminen kevytyrittäjyydeksi. Demla ry on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka mukaan alustatalpuden ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä ammattinharjoittajia. Katsomme kuitenkin, että asiasta tulisi säätää tarkemmin lailla. Yhdistyksemme suhtautuu positiivisesti lainsäädännön uudistamiseen (joku tietty tulossa oleva uudistus?) Ja painottaa tässä suhteessa erityisesti yhdenvertaisen työelämän lähtökohtia.
Artikla 8:
Yhdistyksemme pitää ongelmallisena tähän artiklaan liittyen 1. kohdan osaan c Suomen toimia vuodesta 2023 eteenpäin koskien poliittisten ja tukilakkojen rajoittamista, laittomaksi todetun lakon sakkojen ja siihen osallistuneen työntekijän sakkojen korotusta. Yhdistyksemme ei näe, että nämä toimet ovat “välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa tai yleisen järjestyksen etujen kannalta”. Yhdistyksemme tukee ammattiyhdistysten mahdollisuutta työtaisteluihin näitä muutoksia edeltäneellä tavalla.
Artikla 9:
Tähän liittyen ks. ensinnäkin kommenttimme liittyen artiklaan 2. Yhdistyksemme huomauttaa, että niin Euroopan sosiaalisen peruskirjan kuin tämän sopimuksen puitteissa Suomi on saanut huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta niin Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta kuin YK:n sosiaalisten oikeuksien komitealta. THL:n tänä vuonna julkaisemassa perusturvan riittävyyden väliarvioinnissa perusturvan riittävyyden on arvioitu heikentyneen monissa elämäntilanteissa, erityisesti lapsiperheillä istuvan hallituksen leikkausten vuoksi. Kokonaan perusturvan varassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 noin 230 000 ihmistä. Yhdistyksemme kehottaa Suomea ottamaan tässä yhteydessä huomioon TSS-sopimuksen vaatimukset sosiaaliturvan riittävyydestä. Sosiaaliturvaa heikentävistä lainmuutoksista ei myöskään ole tehty asianmukaisia vaikutusarviointeja.
Artikla 10:
Yhdistyksemme kiinnittää huomiota tässä yhteydessä erityisesti synnytyssairaaloiden riittävyyteen, pakkoavioliittoon ja lastensuojelun asiakkaisiin. Artiklan kohtien 1 ja 2 kannalta oleellista on huomata, että valtioneuvoston sairaalaverkkotyöryhmän raportti 2024 määrittelee alle tuhannen vuosittaisen synnyttäjän sairaalat ovat lakkautusuhan alla. Synnytyssairaaloiden lakkauttamisesta on oltu huolissaan sekä hyvinvointialueiden johdossa että myös Väestöliitossa, jonka mukaan synnytyssairaaloiden lakkauttamiset ovat jo nyt myötävaikuttaneet sairaaloiden ulkopuolella suunnittelemattomiin synnytyksiin. Yhdistyksemme kehottaa Suomea turvaamaan riittävän palvelutarjonnan synnyttäjille.
Kohdan 1 kohdalta oleellista on myös huomio siitä, että Maahanmuuttoviraston ohjaaman ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan pakkoavioliitot ovat olleet Suomessa kasvava ongelma viime vuosien aikana. Yhdistyksemme suhtautuu positiivisesti siihen, että Suomi paransi vuoden 2024 lopussa pakkoavioliiton uhrien oikeuksia, kun se muutti rikoslakia siten, että pakkoavioliitto tunnustetaan nyt yhtenä ihmiskaupan muotona. Tältä osin tilanne on siis parantunut.
Kohdan 3 mukaan “[l]apset ja nuoret henkilöt tulisi suojata taloudelliselta ja sosiaaliselta hyväksikäytöltä”. Sijaishuollosta karanneiden “hatkanuorten” asema on herättänyt viime aikoina keskustelua. Lapsiasiavaltuutetun puolelta on kiinnitetty huomiota siihen, että nämä nuoret ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Hatkaaminen vaarantaa nuorten normaalin arkielämän ja tämän lisäksi heidän turvallisuutensa vaarantuu. Heidän riskinään on joutua ihmiskaupan tai muiden rikosten, kuten väkivallan ja raiskausten uhreiksi. Istuva hallitus on tuomassa vuoden 2025 aikana eduskunnalle esityksen lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta, minkä myötä lastensuojelulaitoksen työntekijällä tai sosiaaliviranomaisella olisi suuremmat oikeudet ottaa karussa oleva nuori kiinni ja saada tarvittaessa poliisin virka-apua. Yhdistyksemme Suomen suunnitelmia tässä suhteessa positiivisena kehityksenä.
Artikla 11:
Artikla 11 tunnustaa perusoikeuden olla vapaana nälästä. Ruoka-avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu kasvaneen viimeisten kahden vuoden aikana. Yhdistyksemme suhtautuu positiivisesti siihen, että valtioneuvosto on päättänyt ruoka-avun rahoituksen vakinaistamisesta, mutta kiinnittää samalla huomiota laajempiin ongelmiin sosiaaliturvan tason, järjestöleikkausten ja työttömyyden kannalta, jotka osaltaan myötävaikuttavat ilmiön syntyyn ja järjestöjen mahdollisuuksiin auttaa ruoka-avussa.
Artikla 12:
Artikla 12 takaa jokaiselle oikeuden terveyteen. Yhdistyksemme haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin näkökulmiin:
Mielenterveysongelmista kärsivät joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä liian kauan, ja julkisessa terveydenhuollossa on pulaa psykiatreista. Hyvinvointialueiden palveluja on keskitetty, ja kiireelliseen hoitoon pääseville matkat ovat liian pitkiä. Vastaavasti lääkärihelikopteripalveluja ei ole lisätty. Säästösyistä joidenkin ambulanssien varustelutasoa on alennettu. Leikkausjonot ovat yli hoitotakuuajan, ja tutkimuksiin pääsy kestää kauan, jotta voidaan todeta, miten olisi turvallisinta hoitaa potilas.
Työterveyshuollon kautta monet ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon kuin muut vastaavassa tilanteessa olevat. Toisilla taas työterveyshuolto on vähäistä, ja suullisella sopimuksella tarvittaessa työhön kutsuttaville palveluja ei tarjota aina lainkaan. Korvausten maksaminen yksityisille terveydenhuollon yrityksille ei ole lyhentänyt jonotusta julkisella puolella, ja yksityiset palveluntarjoajat ovat nostaneet hintojaan huomattavasti. Yksityisen terveydenhuollon piirissä käyntimäärät eivät ole lisääntyneet, mutta kustannukset yhteiskunnalle ovat nousseet huomattavasti. Yksityisiä palveluja ei ole aina edes saatavissa syrjäisemmillä seuduilla. Maaseudun yritysten työntekijöille työterveyshuollon käyntimatkat ovat kohtuuttoman pitkiä, koska palveluja ei saa julkisesta terveydenhuollosta. Erikoislääkäripalveluihin on julkiseen terveydenhuoltoon vaikeaa päästä joillakin erikoisaloilla. Lisäksi kiinnitämme yhdistyksenä huomiota siihen, että Suomi suunnittelee vuonna 2025 (HE 50/2025) lakisääteisen velvoitteen kumoamista koskien hyvinvointialueiden ja Helsingin tarjoamaa kiireetöntä ja välttämätöntä terveydenhuollon palveluja paperittomille eli laittomasti maassa oleville kolmansien maiden kansalaisille. Tämä on ristiriidassa valtion velvoitteen kanssa taata jokaisen terveys tämän artiklan mukaisesti.
Yleisesti ottaen yhdistyksemme katsoo, että valtion lakisääteisten tehtävien täytäntöönpanossa ei ole onnistuttu tässä suhteessa. Ylimmässä poliittisessa valmistelussa ei ole nähdäksemme riittävästi ennakoitu palvelujen tarvetta. Yhdistyksemme painottaa edellä tuotujen näkökulmien tarkastelua tulevassa valtion päätöksenteossa ja eri hallinnollisten asteiden harjoittamassa toimeenpanossa.
Artikla 13:
Opetusjärjestelmä Suomessa on laadukas, mutta yhdistyksemme painottaa tässä kohdin riittävää koulutusjärjestelmän eri asteiden rahoitusta. Koulutuksesta on kaikkine eri muotoineen leikattu viime ja tällä vuosikymmenellä. Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista koulutusmenojen suhteen: OECD:n mukaan Suomen koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2022 oli kaikista Pohjoismaista pienin. Yhdistyksemme painottaa koulutuksen riittävää rahoitusta laadukkaan ja yhdenvertaisen opetuksen tukemiseksi.
Artikla 14:
-
Artikla 15:
Koskien kohtaa 2, yhdistyksemme ilmaisee huolemme siitä, että kulttuurielämältä Suomessa on vuodesta 2023 eteenpäin leikattu museoiden, teatterien ja orkesterien valtionosuuksista ja suomalaisen elokuvateollisuuden tuotantotuelta, mikä on ristiriidassa kulttuurin valtiollisen tukemisen näkökulmasta. Myös vapaasta sivistystyöstä Suomi on leikannut vuodesta 2023 eteenpäin. Yhdistyksemme kehottaa Suomea tukemaan suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä linjassa tämän artiklan kohdan 2 kanssa. Leikkaukset kulttuurista ja vapaasta sivistystyöstä ovat myös ristiriidassa kohdan 1a ja 1b kanssa ottaen huomioon sen, että julkisten varojen hyödyntäminen näissä tarjoaa paremmin mahdollisuuksia ihmisille nauttia kulttuurista ja tieteestä omasta taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Suomessa on perinteisesti ollut vahva perustuslain takaama tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus PL 16 § mukaisesti. Koskien kohtaa 3, yhdistyksemme ilmaisee huolemme erityisesti kasvanutta tieteentekijöiden häirintää kohtaan. Suomessa myös valtion sitoutuminen tieteen vapauteen ei ole ollut yhtä itsestään selvää vuodesta 2023 lähtien kuin aiemmin ottaen huomioon poliittisen painostuksen tieteellisen tiedon tuotantoa kohtaan. Suomi perui suunnitelmansa rajoittaa Suomen Akatemian tutkimuksen rahoitusta vedoten “kansalliseen turvallisuuteen”, minkä yhdistyksemme näkee positiivisena.
Muut suositukset:
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry toivoo kunnioittaen valtion ottavan huomioon esittämämme näkemykset koskien seuraavaa määräaikaisraporttia.